Luulin että kirjat eivät ole juttuni, mutta ne ovatkin!



Uskon vahvasti oivallukseni jälkeen, että kirjat ovat myös sinun juttusi, vaikka väittäisit ettet pidä kirjoista tai lukemisesta. Varmasti pidät tämän postauksen lukemisen jälkeen! Jos tiedät, että kirjat ovat sinun juttusi, hyvä niin, mutta luehan silti eteenpäin ja kommentoi lopuksi oma näkemyksesi asiasta. (:

Lukemisharrastukseni on kokenut muutaman viime vuoden aikana pahan inflaation. Muistaakseni luin neljä vuotta sitten yhden kesän aikana lähes kymmenen kirjaa. Tämän lisäksi luin koulun ohella muita kirjoja. Kyseisen vuoden jälkeen olen saanut ehkä kolme tai viisi kirjaa luettua kokonaan. Tänä vuonna olen saanut luettua yhden kolmasosan kuusisataasivuisesta teoksesta, jonka jouduin lopulta itseeni pettyneenä palauttamaan kirjastoon. KonMaria olen aloittanut, ja sen tulen toivonmukaan saavani pian loppuun.

Olin kuvitellut viimevuosien aikana, että ehkä lukeminen ei vain ole enää minun juttuni. Olen jostain syystä ollut viime aikoina ja vuosina todella levoton. En ole pystynyt rauhoittumaan ja keskittymään siinä määrin mitä lukemiseen vaaditaan. Ehkä asia on muuttunut nyt, kun olen viimein päässyt muuttamaan omilleni.


Tein oivalluksen omaan lukemiseeni liittyen viime viikolla ottaessani taas käyttöön wattpad-tilini. (linkki ohjaa wattpad-profiiliini) Pieni mainoskatko yleisesti tähän väliin: Blogini löytää myös facebookista ja instragamista. Linkit kaikkiin kolmeen sivuun löytyvät myös blogin pääsivulta kuvakkeita sivubannerista klikkaamalla.

Anyway, eksyin wattpadissa aivan mahtavan tarinan ääreen, enkä nyt puhu omastani! (sarkasmi) En ole pitkään aikaan lukenut mitään niin vahvasti fantasiaan liittyvää, ja olenkin pitänyt fantasiasta aina äärettömän paljon. Toinen lempigenreistäni on rakkaus, sillä olen kai toivoton romantikko. ^.^

Tajusin tarinaa lukiessani, että olin kohta lukenut putkeen lähes kolme tuntia. En ollut koko vuoden aikana saanut uhrattua koulukirjoja lukuun ottamatta millekkään kirjoille yhteensä noin paljoa aikaa, ja yhtäkkiä vain olin uppoutunut tarinaan huomaamatta ajan kulua.

Jäin miettimään syytä tälle lukuinnolle, sillä olihan muissakin kokeilemissani kirjoissa olleet hyvät juonet, ja ne olivat myös pitkälti klassikoita. Tajusin lopulta syyn tähän yhtäkkiseen lukuintoon: en ollut pitkään aikaan lukenut kirjaa joka kiinnostaisi minua oikeasti. Olin kyllä koittanut lukea siksi, että minun kuului lukea, sillä kirjathan ovat minulle tärkeitä ja yleisesti ottaen pidän niistä. Tajusin kuitenkin, että niissä kirjoissa joita olin koittanut lukea, ei oikeasti ollut sitä asiaa mikä minua kiinnostaa niin paljon että lukisin kirjan loppuun asti (ja kurkkisin viimeiset sivut malttamattomana), eli romantiikkaa ja/tai fantasiaa. Olen koittanut väittää itselleni, että kyllä sinä pystyt lukemaan kirjan jossa ei ole yhtään romantiikkaa! (konmaria lukuun ottamatta) Muttakun en vain pysty. Mitä siirappisempi, sitä parempi. Elän tarinoissa itse kirjan mukana, enkä pidä yleisesti kirjoista joissa käytetään jotakuta muuta kuin minä-kertojaa, eli yksikön ensimmäistä persoonaa.



Tämän oivalluksen jälkeen tuntui, kuin kivi olisi kirjaimellisesti vierähtänyt sydämmeltäni pois. En olekaan huono keskittyjä, vaan olen vain lukenut tämän hetkiseen mieltymykseeni sopimattomia kirjoja. Minun on vaikea selittää sitä iloa, jonka tämä oivallus minussa sai aikaan. Kirjat ovatkin minun juttuni! Minun tarvitsi vain tajuta se, että kirja jota luen, pitää kiinnostaa minua itseäni, silloin jaksan lukea sen helposti loppuun. Tämä on varmasti itsestään selvyys monille, mutta ei minulle. Oivellukseni ansiosta tiedän nyt, että minun on turha yrittää lukea dekkaria, koska en jaksa lukea kirjaa jossa on pelkkää toimintaa. Pidän kyllä mysteereistä jos katson sellaista elokuvan tai sarjan muodossa, mutta kirjana en sellaisesta pidä. Kirjat ovat minun salainen piilopaikkani, jonne haluan vain ne asiat joita sillä hetkellä kaipaan.

Ohjeeni sinulle onkin, että lue vain sellaisia kirjoja, joita haluat. Sellaisia kirjoja, jotka sisältävät juuri niitä asioita joita elämääsi juuri sillä hetkellä eniten kaipaat. Voin myöntää, että minusta on jokseenkin noloa sanoa, että pidän oikeastaan vain rakkauspainotteisista kirjoista, mutta rehellinen totuus on, että se on minusta parasta luettavaa. Oletan kai, että minua arvioidaan negatiiviseen suuntaan kun sanon haluavani lukea rakkaudesta, sillä koen sen kai oman itseni heikkoudeksi. Lohduttaudun asiassa kuitenkin niin, että ei rakkaus olisi genrenä kirjoissa ja lauluissa niin yleinen, jollei se olisi meille kaikille tärkeä asia. En siis ole yksin mieltymykseni kanssa.



Tiedän nyt millaista kirjallisuutta haluan lukea, ja olenkin nyt todella inspiroitunut lukemaan, sekä kirjoittamaan, sillä kirjoittaminen; omien mielipiteiden, oivallusten ja uuden luominen on minulle kirjoittamisessa se paras osuus.

Oletteko kanssani samaa mieltä, tai saitko kenties itsekin inspiraation kirjojen lukemiseen?
Millaisista kirjoista/aiheista pidätte, ja olisiko sinulla kenties suositella minulle jotakin mainitsemieni genrejen kirjoja? Haluan erityisesti paljon kuulla teidän suosituksianne!

Kuvat: Minä + Canva, Unsplash

Kommentit