*Sis. mainoslinkkejä
Minä olen opiskelija, ja olen sijoittanut vuodesta 2018 lähtien. Vaikka olen opiskelija, olen päättänyt, että pienistäkin rahoista täytyy sijoittaa, sillä sijoittamisen hyödyt ovat niin suuret!
Se, mihin liian usein törmään, on muut opiskelijat jotka eivät sijoita. Jos otan asian puheeksi, saan usein vastaukseksi, ettei ole rahaa sijoittaa, tai jos olisi, ne käytetään mieluummin vaatteisiin, sillä jos rahat sijoittaa, voi rahansa hävitä. Mutta jos ostat vaatteen, niin sittenhän ainakin häviät rahasi! Pörssissä on mahdollisuus saada tuottoa rahoilleen. Vaikka puhunkin pörssistä, en tule avaamaan pörssiosakkeiden ostamista, vaan lähinnä tietoa rahastojen suhteen.
Seuraavaksi esittelen muutaman perusfaktan, jotka sinun on hyvä tietää aloittaessasi sijoittamaan.
Se, miksi opiskelijana on ehdottoman tärkeää aloittaa sijoittaminen, on korkoa korolle -efekti. Otetaan kaksi esimerkkiä:
20-vuotias opiskelija Kaarina päättää sijoittaa 100 euroa kuussa. (otetaan tuollainen summa laskun yksinkertaistamiseksi) Tuotto-odotus on 7% vuodessa, eli vuoden jälkeen rahat ovat tuottaneet 100*0,07=7 euroa. Vuoden päästä tilillä on kokonaisuudessaan 107 euroa. Kaarina jättää rahansa tilille, eikä nosta tuota 7 euron tuottoa pois. Nyt 7% korkoa lasketaankin 107:lle eurolle. Näin ollen kahden vuoden päästä tilillä on jo 107*0.07+107=114,49 euroa. Jos Kaarina laittaisi joka kuussa tilille lisää 20 euroa, olisi ero jo huomattava.
Kuvitellaan, että Kaarina laittaa tilille 100 euron alkusijoituksen jälkeen joka kuukausi tuon 20 euroa siihen asti, että täyttää 60 vuotta. Sijoitusaikaa on siis 40 vuotta. Kun Kaarina täyttää 60, on hänellä koossa jo 54 127 euroa joista 9 680 euroa on hänen sijoittamiaan. Ihan kiva lisä elämään, jos miettii että kuukausittainen säästösumma on vain 20 euroa. Luultavasti työelämään mennessä säästösummakin kasvaisi, mutta esimerkin yksinkertaistamiseksi summa pysyy samana.
Toinen esimerkki on 30-vuotias Petteri, joka tajuaa eläkkeensä olevan tulevaisuudessa niin pieni, että sillä ei tehtäisi lomamatkoja Espanjaan. Hän päättää aloittaa sijoittamisen, ja laittaa 100 euroa 7% tuottavaan rahastoon. (samanlainen kuin Kaarinalla) Hän sijoittaa joka kuukausi 40 euroa lisää, ja päättää pitää rahansa 60-vuotiaaksi asti. Sijoitusajaksi tulee näin ollen 30 vuotta ja itse sijoitettua rahaa on 14 460 euroa, huomattavasti suurempi summa siis kuin Kaarinalla. 60-vuotis päivänään Petteri katsoo kertynyttä rahasummaa ja huomaa sen olevan 49 610 euroa. 4 517 euroa vähemmän kuin Kaarinalla!
Johtopäätös: Vaikka Petteri sijoitti kuukaudessa puolet enemmän rahoja kuin Kaarina, ei hän silti päässyt samaan tulokseen kun Kaarina, koska aikaa ei ollut yhtä paljon käytettävissä. Aika on siis syystä sijoittajan paras kaveri kun haluaa hyötyä korkoa korolle -efektistä. Varoitus: sijoituksissa on aina riski menettää sijoittamansa pääoma, enkä voi taata niiden menestymistä, mutta pörssihistorian aikana se mikä on mennyt alas, on tullut aina ylös. Siltikään pörssihistoria ei takaa tulevaisuuden tuottoa, sillä emme näe kristallipallon avulla tulevaisuuteen.
Hyvänä esimerkkinä on korona-pandemian vaikutus pörssiin. Kurssissa on huomattavissa valtava syöksy alas keväällä 2020, mutta loppuvuoteen mennessä kurssi on jo ohittanut tason, jolla se oli ennen kurssien romahdusta. Jos haluat tutkia, miten erilaiset säästösummat ja aikahorisontit vaikuttavat tuottoon, löytyy netistä paljon korkoa korolle -laskureita.
Sijoittaminen kannattaa aloittaa heti, sillä silloin pääset hyötymään ajan tuomasta hyödystä!
Nyt kun ymmärrät sijoituksen tärkeimmän asian, eli korkoa korolle -efektin, on aika tehdä katsaus siihen, miten sijoittamisen voi aloittaa, ja mitä siinä tulisi ottaa huomioon.
1. Tarvitset alustan, jossa aloitat sijoittamisen. Oma pankki käy hyvin, mutta itse suosin Nordnetiä.
4. Mitä ihmettä, meneekö sijoituksistani kuluja? Kyllä ja ei. Se riippuu aivan valitsemastasi rahastosta, ja tämä on syy, miksi suosittelen kriittistä näkökulmaa pankin ehdotuksiin, sillä niissä on usein korkeat kulut. Mikä sitten on korkea kulu? Minulle korkea kulu on yli 0,40% kulu. Kulut ovat sijoittajan vihollinen, koska ne syövät tuottoa.
Palatakseni nopeasti vielä rahastoihin, mainitsen, että on olemassa aktiivisia ja passiivisia rahastoja. Aktiivisissa on oma salkunhoitaja, joka tekee kauppaa ja pyrkii päihittämään esimerkiksi Helsingin pörssin indeksin. (eli keskimääräisen tuoton) Tällöin salkunhoitaja tarvitsee palkkaa, ja tehdyistä ostoista aiheutuneet kulut korvata. Rahat näihin saadaan rahaston kuluista. Passiivisissa rahastoissa osakkeita on ostettu samassa suhteessa indeksin kanssa, eli tuotto pyrkii samaan indeksin kanssa. Passiivisissa rahastoissa voi olla myös kuluja, mutta ne ovat usein alle 0,40%.
Kannattaako sitten valita aktiivinen rahasto? Se riippuu aivan rahaston tuotosta. Voit ajatella niin, että kulut ovat aina pois tuotosta. Jos tuotto on vuodessa 11 prosenttia ja kulut 2, niin jäljelle jää 9 prosenttia jonka saat itsellesi. Riski piilee myös siinä, että vaikka rahastolla menisi huonosti ja se tuottaisi vain tappiota, juoksevat kulut edelleen. Jos kuitenkin tuotto on reilusti suurempi kulujen jälkeen, mitä passiivisella rahastolla voi saada, voi aktiivinen rahasto olla hyvä vaihtoehto.
Tehdäänpä taas nopea laskutoimitus, jonka luvut ovat Nordnetin sivuilta. Sofia on sijoittanut aktiiviseen rahastoon 2400 euroa vuodessa. Hän jatkaa sijoittamista samalla summalla, eli 200 euroa kuukaudessa, ja jatkaa tätä 45 vuotta. Aktiivinen rahasto tuottaa joka vuosi 7%, ja kulut ovat 2%. 45 vuoden jälkeen rahasto olisi tuottanut pääomineen yhteensä 356 700 euroa, jos kuluja ei lasketa. Eipäs innostuta, tuo 2% kulu pitää vielä laskea pois jokaiselta vuodelta. Kuluissa on se ikävä puoli, että ne seuraavat tuoton mukana, eli jos tuottoa tulee lisää, myös kuluihin menevä raha on suurempi. Kulujen jälkeen rahasto onkin tuottanut vain 166 500 euroa. Kuluja on siis maksettu huimat 190 200 euroa.
Suosin itse Nordnetin indeksirahastoja, joissa kulut ovat 0-0,40%. Näistä indeksirahastoista Suomi, Ruotsi ja Norja ovat kokonaan kuluttomia, ja Tanskassa on vain 0,20% kuluja. Tuottokaan ei ole vajaan kolmen vuoden aikana ollut huonompi. Todennäköisemmin menettäisin rahani vaatteisiin ja kosmetiikkaan kuin rahastoihin.
*Lue lisää Nordnetin indeksirahastoista täältä
5. Ajallinen hajautus on sijoittajan hyvä ystävä muiden hajautusmallien ja pitkän sijoitushorisontin ohella. Ajallinen hajautus mahdollistaa sen, ettet osta rahastoa kalliilla etkä erityisen halvalla. Jos satut ostamaan osuuden kalliilla, mutta hinta laskeekin ja ostat lisää, tulee näistä yhteen laskettuna keskiarvona mieluisampi summa, kuin jos olisit ostanut osuutta sen ollessa korkealla, ja käyttänyt kaikki rahasi silloin. Siksi ajallinen hajautus on tärkeää.
Käytännössä ajallinen hajautus menee niin, että ostat joka kuukausi samalla summalla rahastoa. Jos rahaa ei ole voidaksesi sijoittaa joka kuukausi, voit sijoittaa myös joka toinen tai joka kolmas kuukausi. Monet pankit tarjoavat myös kuukausisäästösopimusta jonka avulla rahat menee kuukauden tiettynä päivänä rahastoon, ja kappas, olet täysin automatisoinut sijoituksesi!
6. Rahastosijoittaminen on siitä mukavaa, että sijoitussummien ei tarvitse olla korkeita. Joissain pankeissa minimisumma joka pitää sijoittaa on 10 euroa, joissain 15. Sinun ei siis tarvitse olla millään tavalla rikas aloittaaksesi sijoittamisen. Sijoittamisen avulla tavoitellaan rahallista itsenäisyyttä, joka mahdollistaa unelmien toteuttamista. Sijoittamisen taustalla on jokaisella yksilölliset syyt, ja jokainen summa on hyvä summa kun se on sijoitettu, eikä sitä lepuuteta tyhjän panttina tilillä.
Tähän väliin on tuotava klassikkoesimerkki meistä suomalaisista, jotka ovat kovia veikkaamaan ja elättävät unelmaa lottovoitosta. Todellisuudessa kukaan ei unelmoi voitosta, vaan niistä rahoista, ja ne rahat voi saada sijoituksien avulla paljon todennäköisemmin kuin lotosta. 10 euroa kuussa lottoava menettää rahansa suurella todennäköisyydellä, mutta se joka sijoittaa rahansa, saa todennäköisesti rahansa päälle korkoa ja pitkäjänteisellä sijoittamisella voi eläkepäiviä turvata sievoinen summa, kun taas lottovoittaja on käyttänyt kahden euron voittonsa jo uuden kupongin ostoon.
Sellaisia rahoja, joita tietää tarvitsevansa pian, ei kannata sijoittaa. Sijoita siis vain rahoja, jotka sinulla jää arjesta yli. Tähän auttaa budjetoiminen, eli omien tulojen ja menojen tarkistaminen. Jos tiedät, että olet ostamassa pian esimerkiksi talon, ei kaikkia rahoja silloin kannata sijoittaa. Muista pitää myös varuilta itsellesi puskuria, sillä jos sinulta hajoaa jokin kodinkone, on hyvä olla rahaa, joka ei ole sidottu sijoituksiisi, vaan voit ottaa puskurista tarvitsemasi summan, tai jos jäisit työttömäksi, voisit elää puskurin rahoilla kolme kuukautta. Puskurin lisäksi voit hyvin pitää rahoja huvitteluun, mutta yleensä sijoittamisessa käy niin, että nälkä kasvaa syödessä. Rahaa haluaa säästää lisää, ja sijoittamisesta haluaa oppia lisää.
Lainaa en suosittele myöskään sijoittamaan, sillä on aina riski, että häviät rahasi. Itse en ole edes ottanut opintolainaa voidakseni sijoittaa suurempia summia, sillä lainaraha on minulle asia, jota en halua käyttää sijoituksiin. Pitää myös muistaa, että rahojen tuoton pitäisi olla lainan korkoa suurempi, jotta tämä vaihtoehto olisi edes kannattava.
*Löydät korkoa korolle -laskurin Nordnetistä täältä
7. Viimeisenä ja tärkeimpänä asiana on sijoitussuunnitelma ja siinä pysyminen. Sijoitussuunnitelma tehdään sitä varten, ettet hölmöyksissäsi myy rahasto-osuuksiasi kun kurssi vähän heilahtelee, mutta vastaavasti se sisältää myös laatimasi ohjeen itsellesi siitä milloin pitää pystyä luopumaan osuudesta, jos näyttää siltä, että rahasto ei enää tuota muuta kuin tappiota. Ilmaisia sijoituspohjia löytyy netistä, esimerkiksi pörssisäätiön sivuilta.
Sijoitussuunnitelmaan liittyy myös se, että saat käydä katsomassa osuuksiesi nousuja ja laskuja, mutta niihin ei reagoida, ellei jokin kohta suunnitelmassasi sano, että nyt kannattaa myydä voitolla tai tappiolla. Sijoituksiin ei tule rakastua, sillä silloin sijoittamisen ydin on mennyt riskialttiille tasolle. Älä kiinny omistuksiisi.
Sijoitussuunnitelma ohjeistaa sinua myös pysymään suunnitelmassasi silloin, kun kurssit menevät ylös ja alas. Jos olet valinnut pitkän tähtäimen suunnitelman, jossa tarkoituksesi on sijoittaa x summa rahaa kolmen kymmenen vuoden ajan, pitäydy siinä. Jos olisit alkanut sijoittaa ennen koronakriisin aiheuttamaa pudotusta pörssissä, olisit ostanut osuuksia kalliilla. Jos olisit säikähtänyt suurta pudotusta ja myynyt vastoin suunnitelmaasi osuutesi aivan pohjalla, olisit menettänyt paljon rahaa ja mahtavan ostopaikan, sillä nyt kurssit ovat nousseet sieltä vaikka kuinka paljon. Kun muut myyvät paniikissa osuuksiaan pohjalla, järkevä sijoittaja ostaa vain entistä enemmän osuuksia itselleen, kun kerrankin saa halvalla. Tällöin sijoitussuunnitelmasta voi poiketa siinä määrin, että halvalla kun saa, on suositeltavaa ostaa lisää.
Voi olla, että tästä unohtui vielä paljon, mitä minun oli tarkoitus kertoa, mutta näillä vinkeillä pääsee jo omalla sijoitusurallaan pitkälle! Paras aika aloittaa sijoittaminen on heti, sillä kuten monesti sanoin, aika on sijoittajan paras ystäviä. Minulta voi kommenteissa kysyä apua tai jos on jotain muuta kysyttävää sijoittamiseen liittyen, niin vastaan parhaani mukaan. Itse osaan neuvoa sijoituspalveluista ainoastaan *Nordnetiin liittyvien asioiden kanssa, mutta pankeissa osataan myös varmasti vastata askarruttaviin kysymyksiin.
Innostumisen hetkiä sijoittamiseen toivottaa, Mia
Kuvat: Unsplash ja minä
Kommentit
Lähetä kommentti