Minna Canth: Anna Liisa



"Omantunnon vaivat eivät antaneet minulle hetkeksikään lepoa."


Kaksi tiheää vuorokautta pakottavat Anna Liisan kohtaamaan menneisyytensä rikoksen. Se muuttaa nuoren naisen elämän. Totuus pelottaa enmmän kuin valhe, jota ulospäin idyllinen maalaisyhteisö ruokkii. Paineiden keskellä päähenkilö kasvaa kuitenkin eettisesti suureksi ihmiseksi.






Anna Liisa, 1895
WSOY
Sivuja 116


En tiedä mitä visertäisin tästä näytelmästä. Niin kaunihisti oli tämä kirjoiteltu ja traaghisesti kertoiltu.

Eipä pidemmälle minun vanhahtava, kaunis kirjoitus onnistu. Kirja oli täynnä tuota samaista vanhaa kieltä, mutta se toi siihen juurikin sen oikean tunnelman.

On niin tyhjentynyt olo tästä kirjasta, etten tiedä mitä oikein sanoisin. Pidin juonesta, hahmoista, niin ihanasta vuoropuhelusta ja nopeasta temmosta. Tämän kirjan lukee helposti viidessä tunnissa, ellei alle. Riippuu lukijasta.

Parasta oli se kuvaus siitä, millaisia olot ovat oikeasti olleet silloin, kun näytelmä on kirjoitettu. Anna-Liisan tuska on hyvin ymmärrettävää. Kaikki se kierous mikä kirjassa esiintyy on erittäin kutkuttavaa. Etenkin Johanneksen ja Mikon kinastelu oli varsin huvittavaa.

Kirja oli sen verran lyhyt, että on vaikea kirjoittaa mitään arvostelua ilman, että paljastan kaikkea. Vaikka kirja/näytelmä ei kiinnostaisikaan, kannattaa se silti lukea ihan lukukokemuksen kannalta. Sen verran nopea ja oikeasti mielenkiintoinen teos on kyseessä! Etenkin loppu on saatava lukea ihan itse.

Tästä tulikin hieman lyhyempi arvostelu, mutta niin tyhjentävä teos oli kyseessä, etten nyt enempää saa kaksitettua ulos. Arvosana ei tuskin yllätä ketään.

Arvosana:
✷✷✷✷✷

Kommentit