Salla Simukka - Musta kuin eebenpuu

"Olipa kerran tyttö, jolla oli varjo.

Aika käy vähiin, ensi-ilta on oven takana ja Lumikin täytyy löytää keinot voittaa ahdistelijansa, jonka sielu tuntuu olevan musta kuin eebenpuu. 

Ilmaisutaidon lukiossa ollaan tekemässä jouluksi uutta tulkintaa Lumikki-sadusta ja näytelmän pääosaan on tietenkin haluttu Lumikki Andersson. Kaikki näyttäisikin sujuvan harvinaisen hyvin. Lumikki on yllätykseksi itselleenkin alkanut seurustella mukavan pojan kanssa, joka esittää näytelmässä metsästäjää. Olisiko elämä viimein löytämässä rauhallisen uomansa? Ensi-illan lähestyessä Lumikki alkaa kuitenkin saada viestejä salaiselta ihailijalta, jonka ihastus paljastuu pian kaikennieleväksi pakkomielteeksi. Viestien lähettäjällä tuntuu olevan enemmän tietoa Lumikin menneisyydestä kuin Lumikilla itsellään. Ihailija uhkaa muuttaa ensi-illan verilöylyksi, ellei Lumikki suostu hänen vaatimuksiinsa. Selvittäessään salaisen ihailijan henkilöllisyyttä Lumikin on pakko kohdata myös oman henkilöhistoriansa mustimmat salaisuudet. Lisäksi Lumikin elämän suuri rakkaus, Liekki, ottaa jälleen yhteyttä yli vuoden hiljaisuuden jälkeen ja haluaa jatkaa siitä, mihin he kaksi jäivät. Lumikin on tehtävä valinta kahden rakkaan väliltä. Mutta onko se mahdollista?"
 

Musta kuin eebenpuu, 2014
Tammi
Sivuja 192
Äänikirjan kesto 3 t 55 min

*Sis. mainoslinkkejä

Lumikki-trilogian päätösosa on viimein kuunneltu. Tämä oli varsin lyhyt verrattuna edellisiin osiin, joten kuuntelin tämän päivässä. Juoni oli mielenkiintoinen, mutta siitä kohta lisää, sillä nyt on pakko hieman kritisoida äänikirjan lukijaa.

Puhuin jo ensimmäisen kirjan arvostelussa siitä, kuinka kirjassa on kohtia englanniksi ja ruotsiksi, ja kuinka lukija ei osaa ruotsia ääntää ollenkaan. Hieman siinä mietin, että kuvittelenko tämän vain, mutta tämä kirja viimeistään todisti, ettei tämä ollut omaa kuvitelmaani. Soitin myös äidilleni yhden kohdan kirjasta, jossa oli ruotsinkielinen kohta, ja äitini järkyttynyt ilme tuki selvästi omaa kokemustani. Jotain äänikirjan lukijan ääntämisen tasosta kertoo se, että äitini sanoi, ettei edes äidinkielenään kieltä puhuva ymmärrä, mitä juuri sanottiin.

Muuten pidin kyllä lukijan äänestä, mutta kokonaisuutta se ei kuitenkaan pelasta, sillä itse kuitenkin oletan saavani kuunteluelämyksen, mutta nyt se kääntyi välillä painajaiseksi. (Lukijana toimi Anna Saksman)

Tässä kolmannessa ja viimeisessä osassa on vuoden loppu ja Lumikki seurustelee Sampsan kanssa. Hän ei kuitenkaan ole vieläkään unohtanut Liekkiä, ja kielletyt ajatukset tulevat jatkuvasti mieleen, eikä asiaa helpota se, että yhtäkkiä Liekki tulee vastaan toivoen heidän löytävän sen, mitä heillä aiemmin oli.

Lumikki alkaa myös mystisesti saamaan kirjeitä salaiselta ihailijalta, joka näyttää tietävän Lumikin menneisyydestä asioita, joista hänelle ei ole kerrottu. Hänellä on jopa oma Lumikki-huone, jossa hän voi katsella Lumikkia, jos hän ei muuten Lumikkia näe.

Omalla kohdallani arvasin varsin alussa jo kuka salainen ihailija on, mutta kirja piti silti otteessaan loppuun asti. Jollain tavalla ensimmäisen osan hohdokkuus ja jännitys katosi tähän osaan tultaessa, ja olin myös pettynyt siitä kuinka lyhyt tämä osa tuntui olevan aiempiin osiin verrattuna. Toki salainen ihailija testasi Lumikin fyysistä kuntoa joka toi tähän omanlaista jännitystä ja vauhdikkuutta, mutta se jokin puuttui.

Pidin siitä, että vihdoin aiemmissa osissa vihjailtuihin salaisuuksiin saatiin vastaukset, eikä salaisuus ollut tylsä, vaan se, miten paljastus tuli esiin oli mielenkiintoinen ja salaisuus kuulosti realistiselta. Yhtään salaisuutta ei siis jäänyt mielen perukoille, joten nyt tämän kirjasarjan voi levollisin mielin jättää taakseen. En usko tähän kirjasarjaan enää palaavani, vaan suuntaan uusien kirjojen pariin. Positiivista tässä kokemuksessa on kuitenkin se, että huomasin pitäväni myös tämän tyylisistä kirjoista, enkä aina niistä perinteisistä rakkausromaaneista.

Arvosana:
✷✷✷+

Äänikirjan lukijan arvosana:
✷✷-

Kommentit

  1. Lumikki-trilogia oli joskus lukioikäisenä yksiä suosikkikirjojani. :) Muistan, että varsinkin tässä kolmannessa osassa paljastetut jutut olivat aika järkyttäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin olisin varmasti ollut enemmän myyty sen ikäisenä. Ja kieltämättä ne paljastukset ovat aika järkyttäviä kun oikein alkaa pohtimaan.

      Poista

Lähetä kommentti