Shmuelin isä on kadonnut, ja pojat päättävät yhteistuumin etsiä hänet. Shmuel lainaa Brunolle raidallisen pyjaman, jotta tämä ei herättäisi huomiota aidan toisella puolella. Bruno pukeutuu lainavaatteisiin ja pujahtaa aidan ali"
Poika raidallisessa pyjamassa, 2009
The Boy In The Striped Pyjamas, 2006
Bazar
Sivuja 206
*Sis. mainoslinkkejä
Olin kyllä kuullut tästä kirjasta ja vuonna 2008 julkaistusta samannimisestä elokuvasta, mutta en jotenkin ollut uskaltanut tarttua tähän tarinaan. Monet olivat sanoneet, että tämä jos jokin vaatisi nenäliinoja viereensä.
Olin kovasti väittämässä vastaan siinä, että tämä kirja ei minua tunteelliseksi saa - niin kuin ei kirjat yleensäkään, liikutun lähinnä elokuvista. Jouduin kuitenkin perumaan ajatukseni kahden viimeisen luvun kanssa. Ajatus siitä, mitä Brunolle kävi, vaikka kirjassa ei mitään suoraa sanottukaan, sai minussa aikaan pienen tunnereaktion - sekä surua, että iloa siitä, että isän oivaltaessa mitä Brunolle kävi, hän sai maistaa omaa lääkettään.
Kirja käsittelee siis Natsi-Saksaa, josta aikoinaan omatkin sukulaiseni ovat paenneet, joten monien asioiden ajatteleminen kirjan lukemisen yhteydessä teki pahaa. Yleisestikin ottaen, en voi tajuta, miten sellaista julmuutta on voinut olla maailmassa ja on edelleen. Se saa minut voimaan pahoin.
Täytyy myös huomauttaa, etten useinkaan lue kirjan tyylillä kirjoitettua tekstiä. Minusta on vaikea päästä tarinaan sisälle hän-kertojan kautta, mutta tässä tarinassa se toimi. Olisi voinut olla liian raskasta kirjoittaa ja lukea tarinaa minä-muodossa.
Vaikka Bruno onkin naiivi, 9-vuotias poika, ei hänen luonteensa häirinnyt muulloin, kuin Shmuelille juteltaessa. Jos Bruno olisi käyttänyt edes hitusen aikaa ajatustyöhön aidan toisen puolen tapahtumista verrattuna omiin, olisi hän varmasti pian ymmärtänyt, mitä sielä touhutaan. Mutta, toisaalta voisin kuvitella hänet hyvin tyypilliseksi sen ikäiseksi pojaksi tuon ajan maailmassa.
Tylsä puoli kirjassa oli kuitenkin sen ennalta-arvattavuus. Osasin jo arvata miten kirja loppuu pelkän takakansitekstin perusteella. Myöskin isoäidistä olisin halunnut kuulla lisää kirjan aikana. Jotain tästä kirjasta jäi puuttumaan, tai sitten tämä tuntemus johtuu liian ennalta-arvattavissa olleesta lopusta.
Vastaavan toisesta maailmansodasta kertovan teoksen Anne Frankin päiväkirjat olen yläasteella lukenut, mutta siitä en pitänyt luultavasti nuoren ikäni takia, ja siksi, etten yleisesti pitänyt kirjoista jotka pakotettiin lukemaan. Jotenkin tämä aihe ei saa minua syttymään.
Kirja ei ollut kohdallani hitti eikä huti, mutta en sitä huonoksikaan sanoisi. Kirja on nuortenkirja, joten lukukokemukseen saattaa vaikuttaa myös lukijan ikä. Kirjan aihe on kuitenkin silmiä avaava, joten siitä plussaa. Elokuvan aion luultavasti katsoa, mutta mitään erityisen sykähdyttävää en siltä odota.
Arvosana:
✸✸✸½
Kuvat: Bazar, Unsplash
Luin tämän muutama kuukausi sitten, kun minulla oli natsikausi meneillään. Siihen tarkoitukseen tämä sopi paremmin kuin hyvin. Pidin kirjasta ja hankin myös elokuvan, jonka senkin katsoin mielelläni.
VastaaPoistaKiva kuulla, että sinua tämä kirja miellytti enemmän kuin minua. Jotenkin sota-aiheet ovat minusta niin rankkoja, että en varmaankaan sen takia sellaisille kirjoille syty, varsinkaan kun taustalla on oikeat tapahtumat.
Poista